Millainen opiskelija, sellainen arviointi

Tästä on hyvä aloittaa
Sovi säännöllisistä tapaamisista oppijan kanssa
Hyödyntäkää itsearviointia keskustelun pohjana.
Keskustelkaa siitä, mitä opiskelija on työpaikalla tehnyt, oppinut ja missä kehittynyt.
Tehkää myös suunnitelmaa miten sovittuja tavoitteita viedään eteenpäin ja toteutetaan käytännössä.

 

Aloittelijan arviointi – ohjaaja opastajan roolissa

Jokainen on noviisi aloittaessaan uudella alalla, työpaikalla tai työtehtävässä – iästä riippumatta. Aloittelijan arvioinnissa varmistetaan ammatillisen osaamisen perustan rakentuminen. Keskeisenä onkin kysymys: “Miksi asioita työpaikalla tehdään, niin kuin tehdään?”. Pelkkä tekeminen ei riitä, osaamisen perustaksi tarvitaan ymmärrystä.

Rohkaise opiskelijaa arvioimaan itseään ja vertailemaan osaamisensa kehittymistä matkan varrella. Verratkaa sitä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Kehittävä, kannustava palaute on tärkeää. Itsearviointitaidot opitaan tekemällä itsearviointia sekä saamalla palautetta. Jokainen tarvitsee – nyt ja tulevaisuudessa – itsearviointitaitoja oman työn kehittämisessä.

Nuoren arviointi – ohjaaja opastajan ja kasvattajan roolissa

Nuorella aikuiseksi ja ammattilaiseksi kasvaminen ovat kesken ja työelämän pelisäännötkin voivat olla vielä oppimatta. Lyhyt työelämäkokemus, oman osaamisen ja sen tason arviointi saattavat poiketa siitä, miten työpaikkaohjaaja ja työyhteisö ammattilaisina sen näkevät.

Realistisen, kehittävän ja kannustavan palautteen antaminen on nuoren osaamisen kehittymisen kannalta tärkeää, jotta oppimisen ja osaamisen kehittymisen suunta pysyvät kurssissa.

Maahanmuuttajan arviointi – ohjaaja kulttuurin välittäjänä

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden arvioinnissa korostuvat ymmärryksen varmistaminen, suomalaisen työelämän pelisääntöjen ja ammatillisen kielen oppiminen. Suomalainen ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen arviointi kehittyvät kielen oppimisen rinnalla.

Kehittyvän opiskelijan arviointi – ohjaaja valmentajan roolissa

Opiskelijan osaamisen kasvamisen tai ammattilaiseksi kehittymisen myötä ohjaajan rooli arvioijana muuttuu. Nyt arvioinnissa painottuvat valmiuksien arviointi sekä opiskelijan itsearvioinnin vahvistaminen. Mukavuusalueelta haastavampiin tehtäviin siirtyminen ei aina ole helppoa. Milloin opiskelijan valmiudet ja osaaminen ovat riittävällä tasolla, jotta hän voi siirtyä esim. haastavampiin ja vastuullisempiin tehtäviin?

Kun opiskelija on siinä vaiheessa, että voit antaa hänelle enemmän vastuuta, roolisi kasvaa tasavertaiseksi valmentajaksi. Anna siis opiskelijalle tilaa oivaltaa itse. Neuvominen ja opastaminen jäävät vähemmälle, kun heität pallon takaisin kysymällä, miten tämän tekisit itse. Anna kehittävää ja kannustavaa palautetta seuraavalle portaalle siirtymiseksi. Kun varmuutta tulee lisää, hän selviää myös yhä haastavammiksi muuttuvissa tilanteissa.

Ammattilaisen arviointi – ohjaaja mentorin roolissa

Kukaan ei kehitä itseään ja omaa työtään tyhjiössä, vaan toisten kanssa keskustellen. Mentoroiva arviointi onkin dialogia ja keskustelua arvioinnin kohteista. Ohjauskeskusteluilla autat oppijaa myös selkeyttämään tavoitteitaan ja jäsentämään työtapojaan. Samalla ammattilainen arvioi itseään.  

Välttämättä et tapaa opiskelijasi edes joka päivä tai viikko. Arviointitieto ei näin ollen pohjaudu siihen, mitä näet. Tällöin arviointitiedon kerääminen onkin tärkeä osa ohjaajan tehtäviä. Tietoa saat esimerkiksi kehittämistehtävistä, portfolioista, suunnitelmista ja kokeiluista.

Ammattilaisten tutkintojen vaatimuksiin on usein sisällytetty jokin kehittämistehtävä tai kehittämishanke, joka koskettaa työyhteisöä tai koko yritystä. Usein arviointi kohdistuukin kehittämisen toteuttamiseen ja siitä, miten opitut asiat ovat siirtyneet käytäntöön

Ammattilaisen kohdallakin sinun täytyy tuntea oppimisen tavoitteet. Oppimisen tavoitteet eli ammattitaitoon liittyvät vaatimukset löytyvät kunkin tavoitteena olevan ammatillisen tutkinnon perusteista.