Laadukas työelämässä oppiminen- itsearviointikriteeristö

Työkalu yhteiseen kehittämiseen
Laatukriteerit ovat työpaikan ja oppilaitoksen yhteinen kehittämisen työkalu, jonka avulla itsearvioidaan työelämässä oppimisen toteutumista ja vaikuttavuutta. Arviointi voidaan toteuttaa koskien vain valittuja tai kaikkia oppilaitoksen tutkintoja, joihin liittyvää oppimista työpaikalla järjestetään. Tavoitteita ovat muun muassa:

• oppimisen hyödyntäminen työyhteisön kehittämisessä
• oppivan työyhteisön toimintatapojen vahvistaminen
• osaamisen kehittämisen mahdollistava työympäristö
• tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen oppilaitoksen ja vastuuopettajan kanssa
• työelämässä oppimisen prosessien kehittäminen yhdessä oppilaitoksen kanssa.

Työpaikan ja oppilaitoksen yhteinen keskustelu arvioinnin tuloksista mahdollistaa työelämässä oppimisen kehittämiskohteiden ja molemminpuolisten hyötyjen tunnistamisen. Arviointiin ja kehittämiseen otetaan mukaan myös opiskelijat.

Kriteerien sisällöt

Työelämässä oppimisen toteutumista itsearvioidaan seuraavista näkökulmista:

1) Oppiminen työyhteisön kehittäjänä
2) Esimiehet oppimisen mahdollistajina
3) Oppiva työyhteisö
4) Osaamisen kehittämisen mahdollistava työympäristö
5) Vastuut ja tehtävät
6) Työpaikkaohjaajien osaaminen ja soveltuvuus
7) Työelämässä oppimisen suunnittelu
8) Opiskelijan perehdyttäminen
9) Opiskelijan ohjaus ja arviointi
10) Tiedonkulku ja yhteistyö vastuuopettajan kanssa
11) Työelämässä oppimisen kehittäminen

Kriteerit yhteisen kehittämisen työvälineenä
Kriteereistä on tehty omat itsearviointilomakkeet työpaikalle ja oppilaitokselle. Tämä arviointilomake koskee työpaikkaa. Itsearviointi toteutetaan ensin erikseen työpaikalla ja oppilaitoksessa. Lisäksi opiskelijat vastaavat palautekyselyyn. Sen jälkeen järjestetään osapuolten yhteinen palautetilaisuus, jossa keskustellaan vahvuuksista, hyödyistä ja kehittämiskohteista. Yhteisten johtopäätösten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet työelämässä oppimisen prosessin kehittämiseksi.

Maahanmuuttajan työhön ja työyhteisöön perehdyttäminen

Perehdytä alusta asti perusteellisesti.

Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan perehdytykseen, kuten muuhunkin ohjaukseen, kannattaa varata tavanomaista enemmän aikaa. Ohjaustilanteet kannattaa järjestää rauhallisessa tilassa ja mielellään, ainakin alussa, kahdenkeskisinä – näin varmistat, että ylimääräinen hälinä ei vaikeuta ymmärtämistä. Melu haittaa esimerkiksi sanojen tunnistamista.

Kerro selkeästi esimies-alaissuhteista, vastuunjaosta sekä työpaikan toiminta-ja yhteistyötavoista. Nämä ovat asioita, jotka ovat usein erilaisia eri kulttuureissa.

Maahanmuuttajaopiskelijan kanssa kannattaa käydä läpi mm.
taustatietoa organisaatiosta, säännöistä ja toimintatavoista
työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
työsuhteen ja palkkauksen perusteet
työsuojelu- ja turvallisuusmääräykset
vastuukysymykset, esimerkiksi salassapitovelvollisuus
poissaolot ja niihin liittyvät menettelytavat
työaikaan liittyvät asiat esim. tauot, työpäivän pituus
täsmällisyys ja aikataulujen noudattaminen
terveydenhuolto

Varmista ymmärtäminen

Varmista, että opiskelija on ymmärtänyt antamasi ohjeet. Älä varmista ymmärrystä kysymällä ymmärsitkö, vaan pyydä opiskelijaa kertomaan omin sanoin miten hän asian  ymmärsi. Selkokieliseen ohjeistamiseen kuuluu asioiden kertaaminen, aluksi mahdollisesti jopa päivittäin, jotta rutiinit tulevat tutuiksi. Älä anna tietoa liikaa kerralla, vaan annostele sitä sopivissa erissä. Kun perehdytät, kerro myös miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. Hyvällä perehdytyksellä ehkäiset väärinkäsitysten syntymisiä. Tärkeimmät asiat kannattaa esitellä sekä kirjallisesti että suullisesti. Myös kuvat helpottavat usein asian ymmärtämistä.

Tue työyhteisön jäseneksi pääsyä

Tue maahanmuuttajan pääsyä työyhteisön jäseneksi. Jo työkavereiden keskinäinen tervehtiminen on osa sitä. Ota opiskelija mukaan työyhteisön vuorovaikutustilanteisiin esim. keskusteluihin tauoilla. Osallista maahanmuuttajaa myös erilaisissa yhteisissä kanssakäymisissä kuten kokouksissa. Myös työyhteisön muita jäseniä kannattaa ottaa mukaan ohjaukseen ja arviointiin. Näin maahanmuuttaja tutustuu luontevasti myös muihin työntekijöihin.

Perehdy syvemmin toiseen kieleen ja kulttuuriin kuuluvan opiskelijan perehdyttämiseen ja ohjaamiseen esimerkiksi seuraavan oppaan avulla:Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Puhu vähän hitaammin, jooko?

Kulttuurierojen esiintulo työpaikalla

Uusia kysymyksiä työpaikkaohjaukseen

Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevien mukaantulo suomalaisille työpaikoille on tuonut uudenlaisia haasteita työpaikkaohjaukseen. Ohjaajana saatat pohtia, kuinka hyvin sinun tulisi tuntea ohjattavan lähtökohdat ja kulttuurinen tausta. Yleisellä tasolla sinua auttaa, kun ymmärrät mistä maahanmuutossa on kyse ja miten se voi vaikuttaa ohjattavan elämäntilanteeseen. Sinun ei odoteta olevan opiskelijasi kulttuurin asiantuntija. Ohjaussuhteen aikana tutustut paremmin ohjattavaan ja opit enemmän hänen kulttuuristaan.

Kulttuurisista eroista johtuen työpaikoilla tapahtuu väärinymmärryksiä. Sinä ja ohjattavasi tulkitsette eteen tulevia asioita omissa kulttuureissanne opittujen ajattelu- ja toimintatapojen kautta. Kulttuurisia eroja ajattelutavoissa voidaan nähdä esimerkiksi länsimaisen (yksilökeskeinen) ja itämaisen (yhteisökeskeinen) kulttuurin edustajien välillä. Pohjoismaat ja muut teollistuneet maat edustavat länsimaista kulttuuria. Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka näyttäytyvät itämaisen kulttuurin edustajina. Kulttuurieroja esiintyy myös eri kulttuuripiirien ja kulttuurien sisällä.

Työpaikalla kulttuurien väliset erot voivat näkyä

  • tavassa hoitaa työasiat – länsimaisessa työntekijä vastaa työtehtävistä henkilökohtaisesti ja toimii yksilönä, kun itämaisessa kulttuurissa luotetaan usein sukulaisen ja ystävän apuun myös työelämässä
  • Yksityiselämän näyttäytymisenä työpaikalla – esimerkiksi itämaisessa kulttuurissa perheen asioiden hoitaminen kesken työpäivän on itsestään selvyys, kun taas läntisessä kulttuurissa perheasiat on totuttu hoitamaan työajan ulkopuolella.
  • Tasa-arvoisten vaikutusmahdollisuuksien ja toimintatapojen noudattamisessa sekä työntekijöiden keskinäisen tasa-arvon toteutumisessa – esimerkiksi esimies-alaissuhteissa (hierarkkia), puhuttelutavoissa (sinuttelu – teitittely)  ja vastuunjakona tiimityöskentelyssä.
  • Aikakäsityksessä (lineaarinen –syklinen) – lineaarisessa aikakäsityksessä mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus ovat erotettavissa selkeästi toisistaan kun syklisessä, asiat toistuvat ja pysyvät ennallaan eikä tulevan ennakoimiseen ole juuri tarvetta. – Työpaikallasi täsmällisyys on itsestäänselvyys ja aikatauluja noudatetaan. Kalenteri ja kello ovat työtä ja muuta elämää rytmittäviä apuvälineitä, kun taas toisesta kulttuurista tulevalle voi olla normaalia ajatella, että työpaikalle voi saapua vähän sovittua myöhemmin ja asiat ehtii hoitaa myöhemminkin sillä huomenna on uusi päivä.

Kulttuurisista eroista johtuen myös työpaikan ongelmista puhuminen ja kehittämiskohteiden esiin nostaminen voi olla joillekin vaikeaa. On hyvä, että sinä ohjaajana tunnistat kulttuurisista ajattelutavoista johtuvia eroja. Keskustele eroista opiskelijan kanssa mahdollisimman käytännönläheisesti. Näin pääsette asiassa yhteiseen ymmärrykseen ja vältätte samanlaiset ristiriitatilanteet tulevaisuudessa.

Lue lisää kulttuurierojen esiin tulosta työpaikalla: Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla (Osuma-projekti)

Kielen merkitys ohjauksessa

Ohjaajana sinun kannattaa kiinnittää huomiota omaan kieleesi, etenkin alussa. Näin helpotat asioiden ymmärtämistä ja edistät tehtävien sujumista. Voit tukea maahanmuuttajan pärjäämistä kielellisesti monin tavoin.

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on ”helppoa kieltä”, mikä tarkoittaa suoraa ja selkeää ulosantia sekä yksiselitteistä puheen sisältöä. Käytännössä selkokieli tarkoittaa vähän hitaampaa puhumista, selkeää sanojen ääntämistä ja johdonmukaista, loogista etenemistä puheen sisällössä.  Katso video selkokielestä selkokielellä

Selkeä kieli voi tarkoittaa monia erilaisia asioita. Maahanmuuttajan voi olla vaikea ymmärtää voimakasta murretta, onhan suomalaisellakin joskus vaikeuksia ymmärtää toista suomalaista. Myös ammattislangi ja sanaleikkeihin liittyvät vitsit voivat olla haastavia, jos kielitaito on vasta kehittymässä. Suomen kielessä on myös paljon sanoja, joita erikielisen on vaikea erottaa toisistaan: tuli – tuuli, kisa – kissa. Kiinnittämällä vähän huomiota omaan kielenkäyttöön ja ääntämiseen, voit edistää paljonkin erikielisen ymmärrystä ohjeista ja ohjaamisesta.

Miten tuen maahanmuuttajaa työpaikalla kielen kehittämisessä?

  • Tutustu opiskelijaan heti aluksi – millainen persoona, millainen oppimistyyli
  • Sitouta työyhteisö: jakakaa vastuuta työtehtävien opettamisessa, ottakaa maahanmuuttaja kahvipöytäkeskusteluihin mukaan esim. helpottamalla omaa kieltäsi ja osallistamalla häntä keskusteluun kysymyksin
  • Varmista, että työkielenä käytetään suomea. Vaikka englannilla asiat etenisivät nopeammin, tutkinto on suoritettava lähes poikkeuksetta suomen kielellä
  • Ole kärsivällinen; kielen oppiminen on prosessi, aina edistyminen ei ole tasaista. Siinä voi olla nopeita ja hitaita vaiheita.
  • Jos huomaat, että oppija välttelee puhumiseen liittyviä tilanteita, joka voi merkitä hänelle siirtymistä epämukavuusalueelle, kannusta sitä enemmän puhumiseen, asioiden ja työprosessien kuvaamiseen, puhelimeen vastaamiseen…
  • Taustoita asioita riittävästi eli selitä miksi joku työ tehdään niin kuin se tehdään.
  • Työkoneita ja työkaluja voi nimetä esim. tarroilla. Käyttöohjeista voi tehdä myös kuvalliset, selkeästi sanoitetut ja upottaa ne esimerkiksi qr-koodin sisään, jonka voi kuvata ja katsoa tarpeen tullen.
  • Työssä tarvittavien tärkeiden sanojen kerääminen listaksi auttaa joitakin oppijoita. Sanakirjan ja käännösohjelmien käyttö auttaa.
  • Anna ohjattavalle aikaa vastata kysymykseen: erikielisellä vie enemmän aikaa ymmärtää kysymys, miettiä sisältö vastaukseen sekä vastata kysymykseen.

Ehkä kaikista tärkeintä on kuitenkin ottaa toisesta kulttuurista tuleva erikielinen ihminen vastaan omana persoonana ja avoimin mielin. Mitä enemmän työntekijät keskustelevat työstä keskenään, sitä paremmin kieli kehittyy ja sitä nopeammin löytyy yhteisymmärrys erilaisten asioiden suorittamisessa.

Perehdy kielen tukemisen mahdollisuuksiin työpaikoilla lisää esim. seuraavan oppaan välityksellä: Koulutuskeskus Salpaus. Kielituki. Opas työpaikalle.

Selkokeskuksen sivut: http://selkokeskus.fi/selkokieli/

Ohjaatko maahanmuuttajataustaista opiskelijaa?

Maahanmuuttajaopiskelijoiden vastaanottaminen työpaikoille edellyttää halua ohjaamiseen. Työpaikkaohjaajana olet tärkeä henkilö maahanmuuttajalle työpaikan arjessa. Toisen kieli- ja kulttuuritaustaisen opiskelijan ohjaaminen on antoisaa sinulle ja työyhteisölle. Kiinnittäkää ohjauksessa huomiota myös kieleen.

Ohjaan maahanmuuttajaa

Sinun on hyvä tiedostaa, että työpaikalle tullessa maahanmuuttajataustainen ammattiin opiskeleva ei ole kielellisesti vielä valmis – kuten hän ei ole ammatillisen osaamisensa suhteenkaan valmis. Opiskelijalla on todennäköisesti peruskielitaitoa, mutta pärjätäkseen ammatillisissa tilanteissa kielellisesti, hänen täytyy niihin harjaantua. Ammattiin oppiminen sekä sisällön että kielen osalta tapahtuu samanaikaisesti – ne eivät ole toisistaan erillisiä tapahtumia.  Kielen kehittyminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vie aikaa. Ohjaajana voit tukea opiskelijan pärjäämistä työssä monella tapaa – niin ammattitaidon kuin ammattikielen osaamisen hankkimisessa.

Työpaikkaohjaajana vastaat opiskelijan ohjauksesta ja olet läsnä hänen arjessaan työpaikalla. Maahanmuuttajaa ohjatessa varaudu, että tutkinnon vaatimusten ja työpaikan tehtävien yhteensovittaminen vie aikaa ja niihin on hyvä tutustua yhdessä opiskelijan kanssa. Samoin sinun ja työyhteisön muiden jäsenten on on hyvä huomioida, että opastatte henkilöä, joka on ehkä ensimmäistä kertaa tulossa osaksi suomalaista työelämää. Tästä syystä työelämään ja oman työpaikkanne käytäntöihin perehdyttämiseen kannattaa varata enemmän aikaa ja tehdä se tavanomaista perusteellisemmin, koska nämä asiat eivät ole ohjattavalle itsestään selviä.

Miten ohjaan kielitietoisesti?

Kun kiinnität ohjauksessa huomioita kieleen, ohjaat kielitietoisesti. Kielitietoisesti ohjatessa huomioit sen, että ohjattavasi äidinkieli on muu kuin suomi ja omaksut kielellisenä mallina toimimisen.

Ohjaat työpaikallasi kielitietoisesti kun:

käytät selkeää kieltä ja puhut rauhallisesti
vältät murteita ja slangia
lihavoitat tekstiä (lisäät tekstiin sanoja)
avaat käsitteitä esimerkein
käytät oikeita sanoja (anna tuo – anna ruuvimeisseli)
pyrit kaikessa toiminnassasi selkeyteen
sanoitat toimintaasi ja varmistat opiskelijan ymmärryksen eri tavoin
(esim. pyydät kertomaan asian omin sanoin)
jäsennät opittavat asiat sopivan kokoisiksi kokonaisuuksiksi (palastelu)
käytät kuvallisia ohjeita apuna esim. työvälineistä ja työtavoista
huolehdit samoina toistuvista käytänteistä (rutiineista)

Joillakin työpaikoilla on nimetty erillisiä kielitutoreita, joiden rooli on tukea erityisesti maahanmuuttajan kielellistä kehitystä.