Kulttuurierojen esiintulo työpaikalla 

Uusia kysymyksiä työelämässä oppimisen ohjaukseen 
 

Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevien mukaantulo suomalaisille työpaikoille on tuonut uudenlaisia haasteita ohjaukseen. Ohjaaja saattaa pohtia, kuinka hyvin olisi syytä tuntea ohjattavan lähtökohdat ja kulttuurinen tausta.  

Yleisellä tasolla auttaa, kun ymmärtää, mistä maahanmuutossa on kyse ja miten se voi vaikuttaa ohjattavan elämäntilanteeseen. Ohjaajan ei odoteta olevan opiskelijan kulttuurin asiantuntija. Ohjaussuhteen aikana ja opiskelijaan tutustuessa ohjaajakin oppii enemmän ohjattavansa kulttuurista. 

Kulttuurisista eroista johtuen työpaikoilla tapahtuu väärinymmärryksiä. Eteen tulevia asioita tulkitaan omissa kulttuureissa opittujen ajattelu- ja toimintatapojen kautta. Kulttuurisia eroja ajattelutavoissa voidaan nähdä esimerkiksi länsimaisen (yksilökeskeinen) ja itämaisen (yhteisökeskeinen) kulttuurin edustajien välillä. Pohjoismaat ja muut teollistuneet maat edustavat länsimaista kulttuuria. Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka näyttäytyvät itämaisen kulttuurin edustajina. Kulttuurieroja esiintyy myös eri kulttuuripiirien ja kulttuurien sisällä.  

Työpaikalla kulttuurien väliset erot voivat näkyä

  • tavassa hoitaa työasiat: länsimaisessa kulttuurissa työntekijä vastaa työtehtävistä henkilökohtaisesti ja toimii yksilönä, kun itämaisessa kulttuurissa luotetaan usein sukulaisen ja ystävän apuun myös työelämässä
  • yksityiselämän näyttäytymisenä työpaikalla: esimerkiksi itämaisessa kulttuurissa perheen asioiden hoitaminen kesken työpäivän on itsestäänselvyys, kun taas läntisessä kulttuurissa perheasiat on totuttu hoitamaan työajan ulkopuolella
  • tasa-arvoisten vaikutusmahdollisuuksien ja toimintatapojen noudattamisessa sekä työntekijöiden keskinäisen tasa-arvon toteutumisessa: esimerkiksi esimies-alaissuhteissa (hierarkia), puhuttelutavoissa (sinuttelu – teitittely) ja vastuunjakona tiimityöskentelyssä
  • aikakäsityksessä: lineaarisessa aikakäsityksessä mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus ovat erotettavissa selkeästi toisistaan, kun taas syklisessä aikakäsityksessä asiat toistuvat ja pysyvät ennallaan eikä tulevan ennakoimiseen ole juuri tarvetta – esimerkki: Työpaikallasi täsmällisyys on itsestäänselvyys ja aikatauluja noudatetaan. Kalenteri ja kello ovat työtä ja muuta elämää rytmittäviä apuvälineitä. Kuitenkin toisesta kulttuurista tulevalle voi olla normaalia ajatella, että työpaikalle voi saapua vähän sovittua myöhemmin ja asiat ehtii hoitaa myöhemminkin, sillä huomenna on uusi päivä. 

Kulttuurisista eroista johtuen myös työpaikan ongelmista puhuminen ja kehittämiskohteiden esiin nostaminen voi olla joillekin vaikeaa. On hyvä, että ohjaaja tunnistaa kulttuurisista ajattelutavoista johtuvia eroja. Näistä eroista kannattaa avoimesti keskustella opiskelijan kanssa mahdollisimman käytännönläheisesti. Näin asioissa päästään yhteiseen ymmärrykseen ja vältetään tulevaisuuden ristiriitatilanteet.